Tieto luo ymmärrystä

Menestyvä liiketoiminta perustuu aina ymmärrykseen. Asiakkaiden, sidosryhmien ja oman toiminnan ymmärrykseen.

Menestyäkseen on ymmärrettävä 1) mitä asiakkaat oikeasti haluavat, 2) mitä omassa toiminnassa tulee kehittää ja 3) miten omasta toiminnasta viestitään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Me autamme sinua palvelemaan suomalaisia paremmin. Tiedolla.

Työmme pohjana ovat laajat tutkimuksemme siitä, mitä suomalaiset arvostavat ja mitä kiinnostuksen kohteita heillä on. Lähdemme liikkeelle keräämäämme tietoon perustuvasta ymmärryksestä. Tai vielä oikeammin ymmärtämisestä, sillä kyseessä on aina aktiivinen uuden ymmärryksen synnyttäminen, ei passiivinen tiedon louhiminen.

Emme nimittäin ole kovin kiinnostuneita siitä, että 21 prosenttia suomalaisista on jotain mieltä. Meitä kiinnostaa paljon enemmän, keitä nämä ihmiset ovat, mitkä asiat heidän taustoissaan kytkeytyvät yhteen ja miten ne selittävät heidän valintojaan, nyt ja tulevaisuudessa.

 

1) Tunnistettavat ryhmät

Meillä on edellytykset tutkia valmiiden tutkimustemme aineistoista, ihmisten arvoja, asenteita ja arkielämää monella tapaa. Tämä tapahtuu yhdistämällä tekemiämme tutkimuksia sosiologisten mallien avulla.

Kun esimerkiksi tarkastelemme ihmisten ajatuksia ja asenteita kuluttamiseen ja elämäntapoihin liittyen, vaikkapa kodin, arvojen ja median viitekehyksessä (Koti360, Arvot360, Media360), saamme heti kättelyssä synnytettyä mielenkiintoisia tarkemman tutkimuksen mahdollistavia ihmisryhmiä.

Tämän jälkeen voimme rikastaa näitä segmenttejä esimerkiksi asiakkaamme CRM-datalla. Näin syvennämme ymmärrystä heidän asiakkaistaan. Syntyy ymmärrystä, jota aiemmin ei ollut olemassa. Tätä ymmärrystä voimme vielä jalostaa tarkemmalla analyysilla.

Mitä esimerkiksi opimme, kun vertailemme CRM:ssä olevia alaryhmiä keskenään ja sitä, miten ne suhteutuvat tunnistettuihin segmentteihin? Miten eri asiakasryhmät eroavat toisistaan vaikkapa ostokäyttäytymiseltään ja asenteiltaan kuluttamiseen? Tai miten nämä ryhmät klusteroituvat eri tuotteissa tai palveluissa?

 

2) Ymmärryksestä toiminnan kehittämiseen

Edellä kuvatulla mallilla pääsemme nopeasti käsiksi sellaiseen tietoon, jonka synnyttämiseksi on perinteisesti pitänyt tehdä täysin uusi tutkimus. Tutkimuksen tekeminen nollasta on usein hyvin aikaa vievää. Hyödyntämällä valmiiksi keräämäämme laajaa tietosisältöä, säästämme merkittävästi aikaa ja voimme saman tien hyödyntää synnyttämäämme ymmärrystä.

Oman toiminnan kehittäminen on näin nopeampaa, helpompaa ja tehokkaampaa. Meidän avullamme pystytte ymmärtämään selkeästi, miksi tietyt tuotteet ja palvelut resonoivat paremmin toisten asiakasryhmien kanssa, siinä missä toisten asiakasryhmien kohdalla toimintanne ei näyttäydy samassa mittakaavassa positiiviselta.

 

3) Kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa viestintää

Synnytettyä ymmärrystä voidaan hyödyntää vaikuttavasti myös viestinnässä. Nopeimmillaan saamme nimittäin aikaan positiivista kehitystä edellä tunnistetuissa asiakasryhmissä pelkästään muuttamalla viestintäämme tai sitä ympäristöä, missä viestimme esiintyy.

Meidän on mahdollista löytää viestiinne positiivisesti suhtautuvia asiakasryhmiä verkosta tai vaikka tarkkaan rajatulla suorapostituksella. Muokkaamalla viestiä vielä kohderyhmäkohtaisesti, kunkin ryhmän arvoja ja asenteita heijastelevasti, tavoitamme yhä kasvavan joukon potentiaalisia asiakkaita. Lisäksi voimme seurata aktiivisesti viestien tavoittavuutta ja konversioita, yhä uudelleen ja toistuvasti, jatkuvasti oppien.

 

Tietoturvallista alusta loppuun

Tässä kuvattu toimintatapamme on hyvin tietoturvallista. Kenenkään henkilötiedot eivät kulje prosessin läpi: yksityisyyttä ei loukata emmekä kerää henkilörekistereitä. Henkilöön liittyvät tiedot ovat tutkimuslaitosten sekä julkisten ja kaupallisten rekisterinpitäjien tietoturvan suojassa. Tietosuoja on yhteiskunnallisesti arvokas asia, jota kunnioitamme.

Tietoturva ulottuu myös prosessin viestinnälliseen osaan. Kun markkinoija lähettää segmenttitietomme avulla kohdistettua osoitteellista mainontaa, emme kerää emmekä käsittele kenenkään henkilötietoja vaan osoitteistot kulkevat suoraan vastuullisille paino- ja postituslaitoksille. Myöskään verkkoviestinnässä järjestelmämme ei kerää henkilöön yksilöitävää tietoa.

 

Tunnemme aikuisikäiset

Tutkimuseettisistä syistä olemme keskittyneet 18–79-vuotiaisiin. Käyttämiemme menetelmien kannalta on myös tehokkainta tuottaa tietoa täysi-ikäisistä ja aktiivisessa elämänvaiheessa olevista kansalaisista. Kartuttamamme tieto kuitenkin koskee myös alaikäisiä, sillä monin tavoin heidänkin arkensa on ennakoitavissa vanhempien arvomaailman avulla.

Tutkimme kohderyhmiä laajoilla, toistuvilla ja hyvin kattavilla mielipidetutkimuksilla. Kun olemme analysoineet tutkimukset normaaliin ”gallup-tarkkuuteen” asti, alkaa oleellisin vaihe ihmisymmärryksen kokoamisessa.

Keskitymme analyysissä tunnistamaan, millaiset kysymykset kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavat laajempia aihepiirejä. Usein tämän vaiheen tulokset yllättävät kokeneetkin tutkijat. Lisäksi analysoimme kehittämillämme tavoilla oleellisimmat taustatiedot, jotka kiinnittävät tietyn tyyppiset ihmiset juuri tiettyihin näkökulmiin ja mielipiteisiin.

 

Tutkimme, tunnistamme ja kohdennamme

Kaiken työmme pohjana ovat laajat tutkimuksemme siitä, mitä suomalaiset arvostavat ja mitä kiinnostuksen kohteita heillä on. Insight360 -työkalut ovat tapa hyödyntää tätä kasaantuvaa tietoa suomalaisten elämäntavasta.

Tapamme tarkastella arvoja, asenteita ja arkielämää pohjautuvat sosiologisille malleille siitä, että ihmisten taustatekijät iästä muuttohistoriaan vaikuttavat ja ennustavat heidän todennäköistä suhtautumistaan erilaisiin asioihin. Olemme kaikki yksilöitä, mutta suurena ryhmänä tarkasteltuna olemme ratkaisuissamme ja mielipiteissämme yllättävän ennustettavia.

Kuten edellä kuvasimme, ensisijaisesti meitä kiinnostaa se, mitkä asiat ihmisten taustoissa kytkeytyvät yhteen ja selittävät heidän valintojaan. Toiseksi autamme asiakkaitamme kehittämään toimintaansa tämän ymmärryksen avulla. Kolmanneksi löydämme analyysiemme avulla väestöstä ne ryhmät, joille esimerkiksi aatetta kannattaa tarjota, mainoksia näyttää tai palveluja kehittää.

Kiinnostus ihmisymmärrykseen kattaa toimintamme tutkimuksesta tiedon monipuoliseen hyödyntämiseen asti.